Suopea

Kissoja ja kuvia. Kieltä ja musiikkia. Cats, images, language and music.


Jätä kommentti

Siitä ottaa kiinni mistä saa

Maire_50-luku ehkä_kolme naista huiveissa_vesi

Äidin kanssa jutellessa tarraa kiinni pieniin palasiin sieltä täältä. Tällaisiin:

Aarne, Eino, Lauri, Olavi, Pauli ja Taito = aikuisiksi eläneet veljet.

Aili, Helvi ja Signe = siskot.

Eevertti = ???

Hilma ja Taavetti = vanhemmat.

Hillevi = paras lapsuudenkaveri.

Iitin Tiltu = äidin lempikappaleita.

Jeesus-vainaa = tunnemme.

Marjaanan balladi = Yksi haamu oli Marjaanan ovella ja se hiljalleen kolkutti: ”Täällä on sinun sulhasesi Vilhelmi, joka vieraalle maalle lähti pois. Minä en ole isäsi Taavetti enkä veljesi Einokaan. Minä olen sinun sulhasesi Vilhelmi, joka vieraalta maalta tullut on.”

Mirkku = naapurin kissa, joka muutti Valkeisille ja toi pennut tullessaan.

Multia = Hilman kotiseutu.

Niemiahon mummu = naapuri, kävi Hilman kanssa kerjuulla 30-luvulla ja Palokunnantalolla ukkotansseissa.

Piiu ja Runtte = Ojalan hevoset.

Pietarsaari = Papintodistuksessa lukee, että ”Pietarsaareen muutti 1900-luvun alussa Valkeisen perhe Keski-Suomesta”.

Pikkumökki = Suotiellä Vestampoossa.

Pylkönmäki = Taavetin kotiseutu Valkeisenmäellä.

Taljasepänkatu = kellarihuoneet Skatassa.

Turre = Ojalan koira.

Mutta mikä Eevertti? ”Eevertti sano, että sinne ei saa mennä.” ”Eevertti sano, että tulkaa vaan.” ”Mitä tommoset Eevertit tietää?!” Erkki on tuttu, ja Larsmon Hurmuri-Lassesta olen kuullut, mutta Eevertin on täytynyt olla johtaja-ainesta, että se saa vieläkin komennella.

Yhteinen kokemus on kuitenkin se juttu. Tutun paikan tai ihmisen mainitseminen kirkastaa äidin silmät ja saa nauramaan ja itkemään. Siinä olen mukana. Vaikka sitten tarrautumalla.


Jätä kommentti

Tuli tuolta

äiti_130314
”Laula, Pirkko. Laula semmonen laulu, että Maire pysyy pystyssä.”

Kehtolaulun on kyllä tarkoitus kellistää ihminen, mutta lauletaan nyt:

”Tuu tuu tupperipoika, mistäs tiesit tulla?
Tulin tuolta tunturin takkaa, kautta Venäjänmaan. 

Menin sitten Vestampoohon, käväisin minä Keskustiellä.
Siellä ne asuu Ojalat, Piiu ja Runtte on tallissa.

äiti2_130314
Turre tuli tiellä vastaan meijän mustan kissan kanssa.
Ne oli käyny torilla ostamassa kaloja.”

Tuu tuu tupakkirulla on saanut uudet sanat. Äiti liikuttaa huuliaan niiden tahdissa ja sanoo että lisää.

”Onkohan se Aalkreenin kauppa auki tuossa Laaksotiellä?
Hilma tarttis kahvia sekä toppasokeria.

Mirkku istui ikkunalla oma pentu kainalossa.
Tuli tuolta naapurista, kantoi kissanpojat sieltä.”

 


2 kommenttia

Finessit pysyy

äf

Muistisairaankin kielessä voi olla vaikka mitä sävyjä. Äiti oli tänään pesulla ja kun hoitaja sanoi suihkun jälkeen, että kuivataan se toinen silmä, äiti sanoi terävästi: ”Ai persesilmä?” Hoitaja ei siitä häkeltynyt, mutta minulla oli naurussa pitelemistä.

Mutta ihan oikein äiti sanoi. Jos hoitaja olisi jättänyt lauseesta se-pronominin pois ja lisännyt vaikka kin-partikkelin — ”Kuivataan toinenkin silmä” — juttu olisi voinut huipentua ihan johonkin muuhun kuin äidin toiseen silmään. Joka on kyllä itse asiassa kolmas, as far as silmät go.


2 kommenttia

Tohvelit jalasta

äitimetsä

Äiti kuuntelee laulua paremmin kuin puhetta. Päivänokosten aikaan laulu kulkee Iitin Tiltun sävelellä:

Tofflona bort och tofflona bort,
nu ska vi ta he di tofflona bort.
Tofflona bort och tofflona bort,
nu ska vi ta he di tofflona bort.

Äiti nauraa, ja tohvelit lähtevät jalasta.

— Ai että oikeesti kuuluis olla tofflorna av? Öö. Ehkä. Mee ny pois häiritsemästä meijän luovaa ruotsia. Los varana.